#eläintiede

MOST RECENT

Olipa kiva kirppissunnuntai! Sattui vahingossa kohdalle varastokirppis, josta löytyi mm. koulutaulu eteiseen.. #koulutaulu #vesieläimiä #eläintiede #kirppislöytö #kirppistelyä #purevapikantti

Maaliskuun toinen Tiede varautuu muinaisjätin kloonaukseen. Lue myös Hyönteiskunnan omista älyköistä, suomalaisten metsävihasta ja kvanttifysiikan toisesta vallankumouksesta. #tiede#tiedelehti#mammutti#metsä#hyönteiset#eläintiede#kvanttifysiikka#kana

Kaikki mahdollinen maamme yleisimmästä nisäkkäästä. FT Hannu Ylösen MYYRÄN SALAINEN ELÄMÄ kertoo monipuolisesti tästä varvikon vaeltajasta. Fysiologisestikin ihmeelliset pikkuotukset valmistautuvat pian keväisiin kosiomenoihin. #hannuylönen #myyränsalainenelämä #myyrä #metsämyyrä #reviiritaistelu #hengissäselviytyminen #pakoreitti #nisäkäs #jyrsijä #eläintiede #atenakustannus

Delfiini tunnistaa itsensä peilistä paljon aiemmin kuin ihmisvauva. Ihmislapset ymmärtävät näkevänsä itsensä noin vuoden ikäisenä ja simpanssit vasta vähän myöhemmin. Harakat ja norsut myös tunnistavat peilikuvansa. Delfiinit näyttävät uuden tutkimuksen perusteella hahmottavan peilikuvansa jo seitsemän kuukauden ikäisenä. -Delfiinit saattavat työntää silmänsä aivan kiinni peiliin ja katsoa sitä hiljaa. Ne katsovat suuhunsa ja pyörittelevät kieltään, kertoo tohtori Reiss The New York Times -lehdelle. Hieman vanhempina delfiinit tunnistivat peilin avulla myös merkit, joita tutkijat piirsivät eläimiin. Merkin tutkiminen peilin avulla on tärkeä osoitus siitä, että eläin todella ymmärtää katsovansa itseään. Tutkijat piirsivät merkkejä delfiinin kehoon sellaisiin kohtiin, joita ne eivät voi nähdä ilman peiliä. Delfiinit löysivät merkin heti ensimmäisellä kerralla ja läpäisivät useita merkitsemiskokeita. Tutkimuksen julkaisi PLoS One. #tiede#eläintiede#tiedelehti#delfiinit#eläimet kuva:Istock

Haukat osaavat käyttää tulta saalistuksessa. Linnut saattoivat oppia tulen hallitsemisen taidon kauan ennen ihmistä. Australian pohjoisosissa elävien petolintujen on havaittu noukkivan maastopaloista palavia tikkuja ja tiputtavan ne toisaalle. Näin linnut sytyttävät uusia pieniä tulipaloja, joiden avulla ne kenties pakottavat saaliseläimiä esille piiloistaan. Havaintoja on ainakin haarahaukasta, viheltäjähaukasta ja ruskojalohaukasta. Kaikki yksilöt eivät kuitenkaan hyödynnä tulta. -Havaintojen perusteella vain jotkut oppivat tämän käytöksen, mutta meillä ei ole vielä tarpeeksi todistusaineistoa, sanoo apulaisprofessori Mark Bonta Pennsylvanian osavaltionyliopistosta. Linnut näyttävät sytyttävän lisää tulipaloja vasta silloin, kun maastopalo uhkaa jo sammua. Näin ne pitävät tulta yllä. Vastaavia havaintoja on muualtakin kuin Australiasta. Voi jopa olla, että linnut ovat hoksanneet tulen hyödyt jo kauan ennen ihmistä. Petolinnut ovat lennelleet maapallolla miljoonia vuosia ennen kuin esi-isämme oppivat valjastamaan tulen käyttöönsä. #tiede#tiedelehti#haukka#linnut#eläintiede kuva:WikimediaCommons/Christopher Watson

Sairastaessa sitä aina tajuaa kuinka onnekas sitä onkaan kun ei ole mitään yleis sairauksia, asia mitä ei saisi pitää itsestään selvyytenä. Täällä neljän seinän sisällä tulee hulluks.. mutta nyt on sentään aikaa paneutua lukemiseen 😌 #sisätilojenvankina #sänkypotilaana#flunssantappoa #eläintiede #eläintenkäyttäytyminen #koulutusteorioita

Löysin eilen kirppikseltä todella halvalla huikean aarteen. Setti vanhoja vuonna #1933 julkaistuja tanskalaisia nisäkkäitä esitteleviä vihkoja. Tuoreinta #eläintietoa aikalaisilleen. Kuvassa #halli eli #harmaahylje. #wau #eläintieteellinen #eläintiede #danmarkspattedyr #gyldendal #graasæl

Koira haistaa pelon. Mestarihaistaja koira tunnistaa hajusta jopa ihmisen pelon, osoittaa unkarilaisen Eötvös Lorand -yliopiston tutkijoiden tekemä koe. Sitä varten he keräsivät hikeä ihmisiltä, jotka olivat katsoneet pelottavia, iloisia tai tunnelmaltaan neutraaleja videoita. Seuraavaksi koiria omistajineen päästettiin huoneeseen, johon levitettiin videon katsojien hikeä. Pelkohiki ei jäänyt huomaamatta: lemmikit ahdistuivat, ja niiden syke nousi. Ne myös hakivat enemmän turvaa omistajastaan, tutkivat raportoivat Animal Cognition -lehdessä. #tiede#eläintiede#koira#pelko#haju#eläimet kuva: Shutterstock

Koirat matkivat omistajansa liikkeitä. Joutuessaan vieraaseen ympäristöön koira alkaa seurata liikkeissä keskimäärin kolmen ja puolen sekunnin viipeellä omistajaansa. Viitisenkymmentä koiraa omistajineen osallistui kokeisiin, jossa omistaja-koirapari liikkui ja pysähteli molemmille entuudestaan tuntemattomassa huoneessa. Koirat saivat liikkua vapaasti. Jäljittely ulottui jopa katseeseen. Mitä enemmän omistaja katseli huoneen etuosaan, sitä enemmän koirakin katseli sinne. Lemmikit olivat 80 prosenttia ajasta omistajansa vierellä. Koiria yllyttää yhdenmukaisuuteen ilmeisesti ainakin kiintymys ja kokemus. Läheisyyden tiedetään ihmisissäkin lisäävän käyttäytymisen vaistomaista yhdenmukaisuutta. Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports #tiede#eläintiede#koira#eläimet kuva:Wikimedia Commons

Lokakuun Tiede vaeltaa susien kanssa. Suojelu tuottaa tulosta. Peto palaa alueille, joilta se hävitettiin sata vuotta sitten. Rasvasota syttyi turhaan. Voi julistettiin pannaan, vaikka tutkimukset näyttivät, että kannattaa vähentää ja keventää. #tiede#tiedelehti#eläintiede#susi#terveys#rasva#voi#rasvasota#avaruus

Simpanssit oppivat kivi, sakset ja paperi -pelin idean. Kauiten kesti oivaltaa, että sakset voittavat paperin. Tutkijat ovat nyt Japanissa osoittaneet, että simpanssi pystyy tajuamaan pelin jujun. Tutkimuksessa oli seitsemän simpanssia, joiden oppimiskykyä verrattiin eri ikäisiin pikkulapsiin. Seitsemästä simpanssista viisi tajusi jujun. Se vaati kuitenkin yli 300 opetuskertaa tietokoneen näytöltä. Oikeasta valinnasta apina sai palkinnoksi palan omenaa. Päiväkoti-ikäiset lapset oppivat tehtävän paljon nopeammin, mutta vasta neljän vuoden ikäiset valitsivat johdonmukaisesti oikein. Koe opetti kaksi asiaa. Simpanssin ajattelu on tarpeeksi kehittynyttä, että se tajuaa pelin epälineaarisen logiikan ja osaa täydentää ympyrän. Ensin simpanssit oppivat, että paperi voittaa kiven ja sitten, että kivi voittaa sakset. Niillä meni pisimpään ymmärtää viimeinen pari, eli että sakset voittavat taas paperin. Ne oppivat kuitenkin. Toiseksi tutkijat saattoivat päätellä, että tällainen ajattelukyky kypsyy ihmiselläkin keskimäärin vasta nelivuotiaana. Tutkimuksessa ei kuitenkaan kokeiltu, pystyykö simpanssi varsinaisesti pelaamaan peliä vuorovaikutteisesti ihmisen kanssa ja ymmärtäisikö se hävinneensä tai voittaneensa. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Primates. #tiede#eläintiede#oppiminen#leikki#simpanssi

Korppi muistaa huijarin pitkään. Itävaltalais-ruotsalainen tutkijaryhmä havaitsi, että korppi ei anna hevillä anteeksi, jos sitä huijataan. Sillä on pitkä muisti. Tutkijat opettivat seitsemän kesyä korppia vaihtamaan saamansa ruokapalan hieman parempaan herkkuun. Niille annettiin pala leipää, jonka ne saivat antaa tutkijalle saadakseen tilalle juustonokareen. Osa tutkijoista huijasi korppeja. Ne eivät antaneetkaan korpille mitään takaisin vaan söivät söivät itse leivän ja juuston. Kun koe uusittiin kahden päivän päästä, huijatut linnut suostuivat käymään kauppaa vain rehtien ihmisten kanssa. Korpit välttelivät tutkijoita vielä kuukaudenkin päästä. Vain yksi korppi seitsemästä oli tuossa ajassa antanut anteeksi tai unohtanut huijauksen. Tutkimuksen julkaisi Animal Behavior #eläintiede #tiede #linnut #korppi #muisti kuva:Kimmo Taskinen

Sudetkin vaativat tasa-arvoa. Apinat alkavat käyttäytymiskokeissa raivota, jos ne eivät saa samanarvoisia namipaloja kuin toverinsa. Koirat eivät suostu jatkamaan koetta, jos kaveri vetää aina pidemmän korren. Nyt sama on havaittu susilla. Tämä todistaa, että koirien taju tasa-arvosta ei ole ihmisen kasvatuksen tulosta, vaan periytyy kaukaa evoluutiosta. Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston tutkijat laittoivat sudet ja koirat vuorotellen kahteen testiin. -Ne kieltäytyivät yhteistyöstä silloin kun toinen sai jotain mutta ne itse jäivät ilman, sanoo Friedrike Range yksi tutkijoista. Kokeet todistavat myös ensimmäistä kertaa, että koiria ja susia häiritsee sekin, jos toinen saa laadukkaamman herkun. -Niillä on selvästi käsitys epäoikeudenmukaisuudesta, sanoo Jennifer Essler, toinen kokeen tekijöistä. Sudet loukkaantuivat vielä huomattavasti verisemmin kuin koirat. Niitä piti käskyttää paljon enemmän, jotta ne suostuivat taas jatkamaan koetta pahoitettuaan mielensä. Epäoikeudenmukaisesti kohdellut sudet myös välttelivät ihmisiä kokeen jälkeen enemmän kuin koirat. Tutkimuksen julkaisi Current Biology #eläintiede #susi #eläimet #tiede #moraali #koira #tasaarvo kuva:Timo Aalto

Automaattinen ruokintakone vai luotettava elämänkumppani? Kesäkuun Tiede kertoo mitä koira näkee sinussa. Mukana myös onnen traaginen historia ja maailmankaikkeuden säteilevä tieto. Lehti on huomenna tilaajien postiluukuissa ja tänään luettavissa digilehdet.fi palvelussa. #tiede #koira #eläimet #eläintiede #onni #onnellisuus #maailmakaikkeus #digilehdet

Hevosen perimä alkoi kaventua pari tuhatta vuotta sitten. Kasvattajat alkoivat suosia harvoja siitosoreja. Arvostettu siitosori voi saada satoja jälkeläisiä, mikä on johtanut hevosten perimän huomattavasn kaventumiseen. Useimmat kesyhevosen alkuperäisistä isälinjoista ovat hävinneet vasta parin tuhannen viime vuoden aikana, paljasti 16 yliopiston tutkijoista koostunut ryhmä Science-lehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa. Hevosten perimän rikkautta ryhmä selvitti analysoimalla 14 muinaisen kesyhevosen dna:ta ja vertaamalla niitä nykyhevosten näytteisiin. Vanhin näyte oli 4 100 vuotta sitten eläneestä tammasta nykyisen Tseljabinskin kaupungin alueella Uralilta. Tuoreempina vertailukohtina toimivat kaksi Siperiassa 2 700 vuotta sitten uhrattua oria ja niiden kohtalotoveria Kazakstanista 2 300 vuoden takaa. Hevonen kesytettiin nykytiedon mukaan Kazakstanin alueella viisi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Näytteistä selvisi, että ihminen jalosti hevosia mieltymystensä mukaan jo varhain. Isälinjat ovat kadonneet, koska jalostajat alkoivat suosia pientä orien joukkoa. Varhaiset hevoskansat ilmeisesti kasvattivat hevosiaan laumoissa, joissa useat orit pääsivät astumaan tammoja. Perimän kaventuminen on johtanut myös joidenkin haitallisten geenien yleistymiseen nykyhevosilla. Parin tuhannen viime vuoden jalostustavan voidaan nähdä vaikuttaneen hevosiin negatiivisesti, tutkijat kertovat. #tiede #hevonen #eläintiede #jalostus #perimä Kuva: Piia Arnould

Tutkijat löysivät muovia syövän perhosentoukan. Toukan käyttämästä entsyymistä voisi kehittää keinon hävittää muovijätettä. Evoluutiobiologi Federica Bertocchinin mehiläisharrastus poiki yllätyshavainnon. Vahakoisa on matelijoiden ystäville tuttu perhonen. Sen toukkia kasvatetaan yleisesti ruoaksi terraarioeläimille. Mehiläisharrastajille vahakoisan toukat ovat tuholaisia, sillä ne syövät mehiläispesistä vahaa. Eräänä päivänä Bertocchini puhdisti mehilispesiensä kennoja vahakoisan toukista ja pani toukat muovipussiin. Tovin kuluttua toukat olivat jäystäneet muovipussin täyteen reikiä. Toukat eivät vain popsi muovia. Tutkijoiden mukaan ne hajoittavat sitä tietyn entsyymin ajamak kemiallisen reaktion avulla, siis todella hajoittavat biohajoittavat muovijätettä. Tuokkien perinteisesti syömä mehiläisvaha on sekin polymeeri, eräänlainen luonnollinen muovi. Sen kemiallinen rakenne ei suuresti eroa polyeteenista, Bertocchini kertoo. Polyeteeni on muovin käytetyin raaka-aine. Muovia hajosi, vaikka tutkijat murskasivat toukkia ja sivelivät massaa muovipussien päälle. Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää mikä toukan tuottama entsyymi hajoittaa muovia ja minkälaisia prosesseja reaktioon liittyy. Tutkijat uskovat, että jos entsyymi voisaan eristää, sitä voitaisiin massatuottaa teollisesti ja käyttää apuna muovijätteen hävittämisessä. #eläintiede #muovi #kemia #tiede #ympäristö #luonto

Sammakon limalla influenssan kimppuun. Urumiini tepsii H1-tyypin viruksiin, joihin kuului myös sikainfluenssan aiheuttaja. Sammakon limasta on löytynyt aineita, jotka tappavat useita ihmisen influenssaviruksia. Tutkijat eristivät Etelä-Intian Keralassa elävästä, nyrkin kokoisesta Hydrophylax bahuvistra -sammakosta kaikkiaan neljä viruksia tuhoavaa ainetta. Kaikkiaan limasta löytyi 32 erilaista puolustuspeptidiä. Peptidit koostuvat samoista rakennuspalikoista kuin proteiinit eli aminohapoista, mutta ovat proteiineja pienempiä. Neljä peptideistä tehosi ihmisen influenssaviruksiin. Kolme niistä osoittautui myrkyllisiksi, kun niitä testattiin ihmisen punasoluihin. Yksi aineista oli vaaraton ihmissoluille ja tuhoisa viruksille. Tutkijat nimesivät sen urumiiniksi perinteisen keralaisen urumimiekan mukaan. Urumiini teki monia influenssaviruksia vaarattomaksi. Kun ainetta annettiin tappavan influenssatartunnan saaneille hiirille, ne selvisivät taudista. Urumiini tepsii H1-tyypin viruksiin. Esimerkiksi maailmanlaajuisen sikainfluenssaepidemian vuonna 2009 aiheuttanut virus on tätä tyyppiä. Tarvitaan vielä paljon kehitystyötä ennen kuin urumiinista on influenssalääkkeeksi. Monet peptidit hajoavat elimistössä, kun entsyymit käyvät niihin käsiksi. Tutkimuksen julkaisi Immunity-lehti. #tiede #lääketiede #virukset #eläintiede #sammakko #influenssa kuva:Sanil George ja Jessica Shartourny

Hei ihana lukijani ❤
Olen Hannele Kettunen, yrittäjä toiminimellä Sciandics. Olen koulutukseltani eläintieteen alan tutkija, väitöskirjani tein fysiologian alalta. Työskentelin 20v terveysvaikutteisten ravinnon ja rehun komponenttien tutkimuksessa ja erikoistuin suoliston terveyteen.
Lisäksi olen opiskellut ihmisen hyvinvointiin liittyviä asioita ravitsemustieteistä psykologiaan ja luontaistuotealasta kansanterveystieteeseen ja sosiologiaan.
Sciandicsin avulla pääsin toteuttamaan unelmani terveys- ja hyvinvointialalla toimimisesta tiedettä ja tutkimusta unohtamatta, ja jakamaan sitä tietoutta jota olen vuosien varrella kerännyt. Tarjoan terveys- ja hyvinvointialan toimijoille koulutusta, konsultointia ja tuotekehityksen sparrausta, sekä hyvinvointiin, ihmiselimistön toimintaan ja sairauksien mekanismeihin liittyviä luentoja aivan kaikille terveysasioista kiinnostuneille.

#sciandics #terveys #hyvinvointi #tuotekehitys #tiedettäsomeen #tiedeviestintä #tutkimus #tiede #ihminen #biologia #eläintiede #ruokavalio #ravintovinkit #ravitsemus

Most Popular Instagram Hashtags