#eläintiede

26 posts

TOP POSTS

Korppi muistaa huijarin pitkään. Itävaltalais-ruotsalainen tutkijaryhmä havaitsi, että korppi ei anna hevillä anteeksi, jos sitä huijataan. Sillä on pitkä muisti. Tutkijat opettivat seitsemän kesyä korppia vaihtamaan saamansa ruokapalan hieman parempaan herkkuun. Niille annettiin pala leipää, jonka ne saivat antaa tutkijalle saadakseen tilalle juustonokareen. Osa tutkijoista huijasi korppeja. Ne eivät antaneetkaan korpille mitään takaisin vaan söivät söivät itse leivän ja juuston. Kun koe uusittiin kahden päivän päästä, huijatut linnut suostuivat käymään kauppaa vain rehtien ihmisten kanssa. Korpit välttelivät tutkijoita vielä kuukaudenkin päästä. Vain yksi korppi seitsemästä oli tuossa ajassa antanut anteeksi tai unohtanut huijauksen. Tutkimuksen julkaisi Animal Behavior #eläintiede #tiede #linnut #korppi #muisti kuva:Kimmo Taskinen

Hollantilaisilla orangeilla on oma Tinder. Naaraat saavat valita kumppanin tietokoneen ruudulta. Hollantilainen eläintarha yrittää lisätä orankinaaraidensa pariutumisintoa oman Tinder-sovelluksen avulla. Apeldoornissa toimiva Apenheulin tarha näyttää tietokoneelta naaraille kuvia uroksista, jotka ovat mukana kansainvälisessä apinoiden paritusohelmassa. Nelivuotisessa tutkimuksessa pyritään hankkimaan tietoa siitä, miten naarasorangit valitsevat parittelukumppaninsa. Sulhaset tuodaan vierailulle usein kaukaa, jopa Singaporesta asti. Tarha toivoo, että hukkareissut vähenevät, jos naaraat saavat itse valita uroksen. Apenhaunissa kokeilua kutsutaan oranki-Tinderiksi. Haasteena on ollut kehittää niin kestävät kosketusnäytöt, että ne säilyvät ehjänä orankien käsissä. Naaraiden kannalta sovelluksen puutteeksi voi lukea, että siitä puuttuu haju. Hajulla on yleensä suuri rooli parinvalinnassa. Nyt selviää, voiko kipinä syttyä myös ulkonäön perusteella. Guardian lehden mukaan tutkimus on osa suurempaa hanketta, jossa kerätään tietoa tunteiden merkityksestä eläinten välisissä suhteissa. #tiede #eläintiede #oranki

Melu peittää tintin hätäkutsut. Tiimikaverit eivät kuule petovaroitusta liikenteen kumussa. Ihmisen aiheuttama meteli häiritsee eläimiä, jotka viestivät erilaisilla äänimerkeillä ympäristön tapahtumia toisilleen. Yhdysvaltalaisbiologit ovat nyt osoittaneet, että esimerkiksi tiaisten keskinäiset varoitushuudot haihtuvat herkästi taivaan tuuliin liikenteen melussa. Tutkijat Megan Gall ja Jacob Damsky Vassar Collegesta testasivat asiaa äänitteiden ja kaiuttimien avulla. Kaksikko viritti kaiuttimet lintujen ruokintapaikalle, ripotteli tarjolle siemmeniä ja odotti, että ruokailemaan pyrähti amerikan hömötiaisia ja puistotiaisia. Nämä linnut käyttävät kahdenlaisia ääniä varoittaessaan tovereitaan vihollisista, kuten pöllöistä ja muista petolinnuista. Toinen äänistä kehottaa lähtemään livohkaan välittömästi. Toinen tiedottaa, että lähistöllä liikkuu peto ja nyt pitää kokoontua yhteen hätistämään sitä pois joukkovoimalla. Kun tiaiset ruokailivat , tutkijat soittivat niille kaiuttimista tätä kaikki koolle -hätäkutsua - lintujen omalla kielellä chick-a-dee - liikenteen kohinaa tai molempia yhdessä. Kävi ilmi, että liikenne sinänsä ei pelota pikkuisia siivekkäitä. Kun kaiuttimista kuului pelkkää liikenteen ääntä, tintit jatkoivat ruokailuaan muina lintuina. Sen sijaan melu esti niitä kuulemasta varoituksia. Kun koollekutsu kaikui yhtä aikaa liikenteen kumun kanssa, kaiuttimia kohti pyrähti viisi kertaa vähemmän tinttejä kuin silloin, kun petohälytys soi yksin. Tulos vihjaa, etteivät linnut pysty melun seasta kuulemaan tärkeää viestiä ja jäävät siksi helpommin petojen armoille. Tutkimuksen julkaisi The Condor: Ornithological Applications. #tiede #eläintiede #linnut #luonto

Gekko karkaa pedon suusta riisumalla ihonsa. Moni lisko pystyy pudottamaan häntänsä, mutta Geckolepis pistää paremmaksi. Hätätilassa se pystyy irrottamaan ihonsa ja suomunsa. Eläintieteilijät ovat onnistuneet tunnistamaan uuden Geckolepis-lajin, megalepiksen. Sen suomut ovat koko gekkokunnan suurimmat. Se on mestari livistämään kiipelistä: eläimen suomupuku jää käteen kevyestäkin hipaisusta. -Sekä suomut, että niiden alapuolinen iho uusiutuvat nopeasti eikä ihoon jää arpia, Mark Scherz saksalaisesta Ludwig Maximilian -yliopistosta toteaa. Suomut ja iho ovat takaisin paikallaan muutamassa viikossa. Tutkimuksen julkaisi Peerj #tiede #eläimet #eläintiede #gekko #lisko Kuva:F.Glaw

Menopaussi kannattaa miekkavalasmummolle. Tiettävästi vain kolme eläinlajia käy läpi vaihdevuodet. Miekkavalailla syy alkaa selvitä: ikääntyvän naaraan poikaset selviävät heikommin kuin sen lapsenlapset. Lähes kaikki eläinlajit pysyvät lisääntymiskykyisinä elämänsä loppuun saakka, mutta ihminen, miekkavalas ja delfiineihin lukeutuva lyhyteväpallopää ovat poikkeuksia säännöistä. Meidän naaraamme porskuttavat vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun oma panos lajin jatkumiseen on annettu. Miekkavalailla tehty seurantatutkimus tarjoaa tälle luonnonoikulle selitykseksi sitä, etteivät vanhenevat naaraat lisääntyessään pärjäisi kilpailussa omia tyttäriään vastaan. Jopa 90-vuotiaiksi elävät miekkavalaat saavuttavat sukukypsyyden 15 vuoden tienoilla ja vaihdevuodet 30-40 vuoden iässä. Miekkavalaille on tyypillistä, että naaraat huolehtivat paitsi omista myös tyttäriensä poikasista. Tällaista käytöstä havaitaan aiemmin mainittujen lajien lisäksi esimerkiksi nuorilla norsuilla ja makakeilla. Yli 40 vuoden ajalta kerätty seuranta-aineisto Tyynellä merellä elävistä miekkavalaista osoittaa, että vaihdevuodet voivat olla valasmummoille parempi kohtalo kuin iltatähtien synnyttäminen. Iäkkäiden emojen poikasilla oli näet 70 prosenttia huonommat mahdollisuudet selvitä kuin niiden tytärten samaan aikaan synnyttämillä poikasilla. Toisin sanoen miekkavalailla on paremmat mahdollisuudet passittaa geenejään eteenpäin seuraaville sukupolville, jos ne vanhemmiten keskittyvät mummon rooliin synnyttämisen sijaan. Tutkimus antaa lisävahvistusta jo vanhastaan suositulle menopaussin selitykselle, isoäiti hypoteesille. Sen mukaan tiettyjen lajien poikaset selviävät aikuisiksi varmemmin, jos niiden emot saavat hoitoapua omilta emoiltaan. Tutkimuksen julkaisi Current Biology. #tiede #eläintiede #miekkavalas #eläimet #vaihdevuodet kuva: NOAA

Yli puolet maailman kädellislajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Vielä 20 vuotta sitten lajeista oli vaarassa vain yksi viidestä, nyt jo kolme viidestä. Maailman kädelliset ovat pulassa. Ihmisten määrä kasvaa, muiden luku vähenee. Kato johtuu meistä. Asia kirkastui, kun tutkija Alejandro Estrada Meksikon kansallisesta yliopistosta kollegoineen kartoitti yli 500 kädellislajin nykytilaa useista tietokannoista. Paljastui, että 60 prosenttia lajeista uhkaa sukupuutto, 75 prosentin kannat kutistuvat. Uhanalaisten joukosta löytyy niin makakeja, loreja, galagoja, kummituseläimiä, apinoita kuin ihmisapinoita. Ahtaalle kädellisiä sukulaisiamme ajaa niiden elinympäristöjen hävittäminen. Eläinten metsästys ja laiton lemmikkikauppa siivittävät ahdinkoa. Ilmastonmuutoksen myötä tilanne vain pahenee. - Vuonna 1996 noin 40 prosenttia tunnetuista lajeista oli uhanalaisia. Nyt uhanalaisia on 20 prosenttia enemmän, täsmentää tutkimukseen osallistunut professori Serge Wich Amsterdamin yliopistosta. Kaksi kommasosaa kädellislajeista elää Brasiliassa, Indonesiassa, Madagaskarissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Siksi suojeluponnistukset kannattaa tutkijoiden mukaan kohdistaa ensimmäisenä niihin. Jos mitään ei tehdä, näemme kädellisten joukkosukupuuttoja 25-50 vuoden kuluessa, tutkijat laskevat. Tutkimuksen julkaisi Science Advances. #tiede #eläintiede #sukupuutot #luonto kuva:Kimmo Taskinen HS

Lintukommuuni lisää luonnon monimuotoisuutta. Pesäpuun alla viihtyy moninkertainen määrä muita eläimiä. Sademetsän yhdessä ainoassa puussa voi pesiä tuhat viherkottaraista. Niiden kommuuniasuminen hyödyttää metsän muita lajeja, osoitti australialaistutkimus. Kottaraisyhteisön ruoantähteet ja jätteet houkuttivat paikalle maassa mönkiviä selkärangattomia sekä villisikoja. Pesimäkauden aikana paikalle tuli tavallista enemmän hyönteisiä, yölintuja, matelijoita ja sammakkoeläimiä. Tulokset osoittavat, miten hyvin runsaslukuiset ja tavanomaisetkin eläimet voivat olla tärkeitä muiden, harvalukuisempienkin lajien hyvinvoinnille. Tutkijat vertaavat kottaraisten pesäpuiden ympäristöä aavikoiden keitaisiin, jotka keräävät monin verroin eläimiä ympäristöönsä nähden. Tutkimuksen julkaisi Plos One. #linnut#eläintiede#viherkottarainen#tiede#tiedelehti

Automaattinen ruokintakone vai luotettava elämänkumppani? Kesäkuun Tiede kertoo mitä koira näkee sinussa. Mukana myös onnen traaginen historia ja maailmankaikkeuden säteilevä tieto. Lehti on huomenna tilaajien postiluukuissa ja tänään luettavissa digilehdet.fi palvelussa. #tiede #koira #eläimet #eläintiede #onni #onnellisuus #maailmakaikkeus #digilehdet

Tutkijat löysivät muovia syövän perhosentoukan. Toukan käyttämästä entsyymistä voisi kehittää keinon hävittää muovijätettä. Evoluutiobiologi Federica Bertocchinin mehiläisharrastus poiki yllätyshavainnon. Vahakoisa on matelijoiden ystäville tuttu perhonen. Sen toukkia kasvatetaan yleisesti ruoaksi terraarioeläimille. Mehiläisharrastajille vahakoisan toukat ovat tuholaisia, sillä ne syövät mehiläispesistä vahaa. Eräänä päivänä Bertocchini puhdisti mehilispesiensä kennoja vahakoisan toukista ja pani toukat muovipussiin. Tovin kuluttua toukat olivat jäystäneet muovipussin täyteen reikiä. Toukat eivät vain popsi muovia. Tutkijoiden mukaan ne hajoittavat sitä tietyn entsyymin ajamak kemiallisen reaktion avulla, siis todella hajoittavat biohajoittavat muovijätettä. Tuokkien perinteisesti syömä mehiläisvaha on sekin polymeeri, eräänlainen luonnollinen muovi. Sen kemiallinen rakenne ei suuresti eroa polyeteenista, Bertocchini kertoo. Polyeteeni on muovin käytetyin raaka-aine. Muovia hajosi, vaikka tutkijat murskasivat toukkia ja sivelivät massaa muovipussien päälle. Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää mikä toukan tuottama entsyymi hajoittaa muovia ja minkälaisia prosesseja reaktioon liittyy. Tutkijat uskovat, että jos entsyymi voisaan eristää, sitä voitaisiin massatuottaa teollisesti ja käyttää apuna muovijätteen hävittämisessä. #eläintiede #muovi #kemia #tiede #ympäristö #luonto

MOST RECENT

Korppi muistaa huijarin pitkään. Itävaltalais-ruotsalainen tutkijaryhmä havaitsi, että korppi ei anna hevillä anteeksi, jos sitä huijataan. Sillä on pitkä muisti. Tutkijat opettivat seitsemän kesyä korppia vaihtamaan saamansa ruokapalan hieman parempaan herkkuun. Niille annettiin pala leipää, jonka ne saivat antaa tutkijalle saadakseen tilalle juustonokareen. Osa tutkijoista huijasi korppeja. Ne eivät antaneetkaan korpille mitään takaisin vaan söivät söivät itse leivän ja juuston. Kun koe uusittiin kahden päivän päästä, huijatut linnut suostuivat käymään kauppaa vain rehtien ihmisten kanssa. Korpit välttelivät tutkijoita vielä kuukaudenkin päästä. Vain yksi korppi seitsemästä oli tuossa ajassa antanut anteeksi tai unohtanut huijauksen. Tutkimuksen julkaisi Animal Behavior #eläintiede #tiede #linnut #korppi #muisti kuva:Kimmo Taskinen

Sudetkin vaativat tasa-arvoa. Apinat alkavat käyttäytymiskokeissa raivota, jos ne eivät saa samanarvoisia namipaloja kuin toverinsa. Koirat eivät suostu jatkamaan koetta, jos kaveri vetää aina pidemmän korren. Nyt sama on havaittu susilla. Tämä todistaa, että koirien taju tasa-arvosta ei ole ihmisen kasvatuksen tulosta, vaan periytyy kaukaa evoluutiosta. Wienin eläinlääketieteellisen yliopiston tutkijat laittoivat sudet ja koirat vuorotellen kahteen testiin. -Ne kieltäytyivät yhteistyöstä silloin kun toinen sai jotain mutta ne itse jäivät ilman, sanoo Friedrike Range yksi tutkijoista. Kokeet todistavat myös ensimmäistä kertaa, että koiria ja susia häiritsee sekin, jos toinen saa laadukkaamman herkun. -Niillä on selvästi käsitys epäoikeudenmukaisuudesta, sanoo Jennifer Essler, toinen kokeen tekijöistä. Sudet loukkaantuivat vielä huomattavasti verisemmin kuin koirat. Niitä piti käskyttää paljon enemmän, jotta ne suostuivat taas jatkamaan koetta pahoitettuaan mielensä. Epäoikeudenmukaisesti kohdellut sudet myös välttelivät ihmisiä kokeen jälkeen enemmän kuin koirat. Tutkimuksen julkaisi Current Biology #eläintiede #susi #eläimet #tiede #moraali #koira #tasaarvo kuva:Timo Aalto

Automaattinen ruokintakone vai luotettava elämänkumppani? Kesäkuun Tiede kertoo mitä koira näkee sinussa. Mukana myös onnen traaginen historia ja maailmankaikkeuden säteilevä tieto. Lehti on huomenna tilaajien postiluukuissa ja tänään luettavissa digilehdet.fi palvelussa. #tiede #koira #eläimet #eläintiede #onni #onnellisuus #maailmakaikkeus #digilehdet

Hevosen perimä alkoi kaventua pari tuhatta vuotta sitten. Kasvattajat alkoivat suosia harvoja siitosoreja. Arvostettu siitosori voi saada satoja jälkeläisiä, mikä on johtanut hevosten perimän huomattavasn kaventumiseen. Useimmat kesyhevosen alkuperäisistä isälinjoista ovat hävinneet vasta parin tuhannen viime vuoden aikana, paljasti 16 yliopiston tutkijoista koostunut ryhmä Science-lehdessä julkaisemassaan tutkimuksessa. Hevosten perimän rikkautta ryhmä selvitti analysoimalla 14 muinaisen kesyhevosen dna:ta ja vertaamalla niitä nykyhevosten näytteisiin. Vanhin näyte oli 4 100 vuotta sitten eläneestä tammasta nykyisen Tseljabinskin kaupungin alueella Uralilta. Tuoreempina vertailukohtina toimivat kaksi Siperiassa 2 700 vuotta sitten uhrattua oria ja niiden kohtalotoveria Kazakstanista 2 300 vuoden takaa. Hevonen kesytettiin nykytiedon mukaan Kazakstanin alueella viisi ja puoli tuhatta vuotta sitten. Näytteistä selvisi, että ihminen jalosti hevosia mieltymystensä mukaan jo varhain. Isälinjat ovat kadonneet, koska jalostajat alkoivat suosia pientä orien joukkoa. Varhaiset hevoskansat ilmeisesti kasvattivat hevosiaan laumoissa, joissa useat orit pääsivät astumaan tammoja. Perimän kaventuminen on johtanut myös joidenkin haitallisten geenien yleistymiseen nykyhevosilla. Parin tuhannen viime vuoden jalostustavan voidaan nähdä vaikuttaneen hevosiin negatiivisesti, tutkijat kertovat. #tiede #hevonen #eläintiede #jalostus #perimä Kuva: Piia Arnould

Tutkijat löysivät muovia syövän perhosentoukan. Toukan käyttämästä entsyymistä voisi kehittää keinon hävittää muovijätettä. Evoluutiobiologi Federica Bertocchinin mehiläisharrastus poiki yllätyshavainnon. Vahakoisa on matelijoiden ystäville tuttu perhonen. Sen toukkia kasvatetaan yleisesti ruoaksi terraarioeläimille. Mehiläisharrastajille vahakoisan toukat ovat tuholaisia, sillä ne syövät mehiläispesistä vahaa. Eräänä päivänä Bertocchini puhdisti mehilispesiensä kennoja vahakoisan toukista ja pani toukat muovipussiin. Tovin kuluttua toukat olivat jäystäneet muovipussin täyteen reikiä. Toukat eivät vain popsi muovia. Tutkijoiden mukaan ne hajoittavat sitä tietyn entsyymin ajamak kemiallisen reaktion avulla, siis todella hajoittavat biohajoittavat muovijätettä. Tuokkien perinteisesti syömä mehiläisvaha on sekin polymeeri, eräänlainen luonnollinen muovi. Sen kemiallinen rakenne ei suuresti eroa polyeteenista, Bertocchini kertoo. Polyeteeni on muovin käytetyin raaka-aine. Muovia hajosi, vaikka tutkijat murskasivat toukkia ja sivelivät massaa muovipussien päälle. Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää mikä toukan tuottama entsyymi hajoittaa muovia ja minkälaisia prosesseja reaktioon liittyy. Tutkijat uskovat, että jos entsyymi voisaan eristää, sitä voitaisiin massatuottaa teollisesti ja käyttää apuna muovijätteen hävittämisessä. #eläintiede #muovi #kemia #tiede #ympäristö #luonto

Sammakon limalla influenssan kimppuun. Urumiini tepsii H1-tyypin viruksiin, joihin kuului myös sikainfluenssan aiheuttaja. Sammakon limasta on löytynyt aineita, jotka tappavat useita ihmisen influenssaviruksia. Tutkijat eristivät Etelä-Intian Keralassa elävästä, nyrkin kokoisesta Hydrophylax bahuvistra -sammakosta kaikkiaan neljä viruksia tuhoavaa ainetta. Kaikkiaan limasta löytyi 32 erilaista puolustuspeptidiä. Peptidit koostuvat samoista rakennuspalikoista kuin proteiinit eli aminohapoista, mutta ovat proteiineja pienempiä. Neljä peptideistä tehosi ihmisen influenssaviruksiin. Kolme niistä osoittautui myrkyllisiksi, kun niitä testattiin ihmisen punasoluihin. Yksi aineista oli vaaraton ihmissoluille ja tuhoisa viruksille. Tutkijat nimesivät sen urumiiniksi perinteisen keralaisen urumimiekan mukaan. Urumiini teki monia influenssaviruksia vaarattomaksi. Kun ainetta annettiin tappavan influenssatartunnan saaneille hiirille, ne selvisivät taudista. Urumiini tepsii H1-tyypin viruksiin. Esimerkiksi maailmanlaajuisen sikainfluenssaepidemian vuonna 2009 aiheuttanut virus on tätä tyyppiä. Tarvitaan vielä paljon kehitystyötä ennen kuin urumiinista on influenssalääkkeeksi. Monet peptidit hajoavat elimistössä, kun entsyymit käyvät niihin käsiksi. Tutkimuksen julkaisi Immunity-lehti. #tiede #lääketiede #virukset #eläintiede #sammakko #influenssa kuva:Sanil George ja Jessica Shartourny

Hei ihana lukijani ❤
Olen Hannele Kettunen, yrittäjä toiminimellä Sciandics. Olen koulutukseltani eläintieteen alan tutkija, väitöskirjani tein fysiologian alalta. Työskentelin 20v terveysvaikutteisten ravinnon ja rehun komponenttien tutkimuksessa ja erikoistuin suoliston terveyteen.
Lisäksi olen opiskellut ihmisen hyvinvointiin liittyviä asioita ravitsemustieteistä psykologiaan ja luontaistuotealasta kansanterveystieteeseen ja sosiologiaan.
Sciandicsin avulla pääsin toteuttamaan unelmani terveys- ja hyvinvointialalla toimimisesta tiedettä ja tutkimusta unohtamatta, ja jakamaan sitä tietoutta jota olen vuosien varrella kerännyt. Tarjoan terveys- ja hyvinvointialan toimijoille koulutusta, konsultointia ja tuotekehityksen sparrausta, sekä hyvinvointiin, ihmiselimistön toimintaan ja sairauksien mekanismeihin liittyviä luentoja aivan kaikille terveysasioista kiinnostuneille.

Lämpimästi tervetuloa seuraamaan Sciandicsia täällä Instassa, ja myös Facebookissa ja Twitterissä!! Jos haluat kurkistaa koiriin, puutarhanhoitoon ja luontoon liittyviin harrastuksiini, niin vieraile toisella Instatililläni, käyttäjätunnus: hakettunen

#sciandics #terveys #hyvinvointi #tuotekehitys #tiedettäsomeen #tiedeviestintä #tutkimus #tiede #ihminen #biologia #eläintiede #ruokavalio #ravintovinkit #ravitsemus

Koira ja omistaja säätävät toistensa tunteita. Omistajan luonteella on enemmän vaikutusta koiran stressiin kuin sen omalla luonteella. Omistajan ahdistus vaikuttaa myös koiraan, itävaltalaiset tutkijat osoittivat. Toisaalta hyväntuulinen ja luottavainen lemmikki voi tehdä isäntänsä tai emäntänsä rennommaksi. Yli 130 koiraa ja omistajaa kävi läpi koesarjan, jossa havainnoitiin parivaljakon fysiologisia reaktioita pelottavan, mustapukeisen ihmisen kohtaamiseen ja haastavaan tehtävään. Molemmilta mitattiinsydämen sykettä, stressihormoni kortisolin määrä ja niiden vaihteluita. Sekä koiran että ihmisen luonteesta arvioitiin kyselyiden avulla viittä persoonallisuuspiirrettä. Ne olivat neuroottisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus kokemuksille, sovinnollisuus ja tunnollisuus. Tulos oli, että koirat ja niiden omistajat vaikuttavat toistensa streessinsietoon. Ihminen oli kuitenkin parivaljakon vaikutusvaltaisempi osapuoli. Omistajan luonteella oli vaikutusta sekä omaan että koiran stressihormonin vaihteluun, tutkijat raportoivat Plos Onessa. Omistajan sovinnollinen luonne ennusti hyvää molemmille. Neuroottisten ja ahdistuneiden omistajien koirat selvisivät stressitilanteista heikommin kuin muut. #tiede #koirat #koira #eläintiede #lemmikki #psykologia #stressi kuva:Vesa-Matti Väärä

Gekko karkaa pedon suusta riisumalla ihonsa. Moni lisko pystyy pudottamaan häntänsä, mutta Geckolepis pistää paremmaksi. Hätätilassa se pystyy irrottamaan ihonsa ja suomunsa. Eläintieteilijät ovat onnistuneet tunnistamaan uuden Geckolepis-lajin, megalepiksen. Sen suomut ovat koko gekkokunnan suurimmat. Se on mestari livistämään kiipelistä: eläimen suomupuku jää käteen kevyestäkin hipaisusta. -Sekä suomut, että niiden alapuolinen iho uusiutuvat nopeasti eikä ihoon jää arpia, Mark Scherz saksalaisesta Ludwig Maximilian -yliopistosta toteaa. Suomut ja iho ovat takaisin paikallaan muutamassa viikossa. Tutkimuksen julkaisi Peerj #tiede #eläimet #eläintiede #gekko #lisko Kuva:F.Glaw

Hollantilaisilla orangeilla on oma Tinder. Naaraat saavat valita kumppanin tietokoneen ruudulta. Hollantilainen eläintarha yrittää lisätä orankinaaraidensa pariutumisintoa oman Tinder-sovelluksen avulla. Apeldoornissa toimiva Apenheulin tarha näyttää tietokoneelta naaraille kuvia uroksista, jotka ovat mukana kansainvälisessä apinoiden paritusohelmassa. Nelivuotisessa tutkimuksessa pyritään hankkimaan tietoa siitä, miten naarasorangit valitsevat parittelukumppaninsa. Sulhaset tuodaan vierailulle usein kaukaa, jopa Singaporesta asti. Tarha toivoo, että hukkareissut vähenevät, jos naaraat saavat itse valita uroksen. Apenhaunissa kokeilua kutsutaan oranki-Tinderiksi. Haasteena on ollut kehittää niin kestävät kosketusnäytöt, että ne säilyvät ehjänä orankien käsissä. Naaraiden kannalta sovelluksen puutteeksi voi lukea, että siitä puuttuu haju. Hajulla on yleensä suuri rooli parinvalinnassa. Nyt selviää, voiko kipinä syttyä myös ulkonäön perusteella. Guardian lehden mukaan tutkimus on osa suurempaa hanketta, jossa kerätään tietoa tunteiden merkityksestä eläinten välisissä suhteissa. #tiede #eläintiede #oranki

Yli puolet maailman kädellislajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Vielä 20 vuotta sitten lajeista oli vaarassa vain yksi viidestä, nyt jo kolme viidestä. Maailman kädelliset ovat pulassa. Ihmisten määrä kasvaa, muiden luku vähenee. Kato johtuu meistä. Asia kirkastui, kun tutkija Alejandro Estrada Meksikon kansallisesta yliopistosta kollegoineen kartoitti yli 500 kädellislajin nykytilaa useista tietokannoista. Paljastui, että 60 prosenttia lajeista uhkaa sukupuutto, 75 prosentin kannat kutistuvat. Uhanalaisten joukosta löytyy niin makakeja, loreja, galagoja, kummituseläimiä, apinoita kuin ihmisapinoita. Ahtaalle kädellisiä sukulaisiamme ajaa niiden elinympäristöjen hävittäminen. Eläinten metsästys ja laiton lemmikkikauppa siivittävät ahdinkoa. Ilmastonmuutoksen myötä tilanne vain pahenee. - Vuonna 1996 noin 40 prosenttia tunnetuista lajeista oli uhanalaisia. Nyt uhanalaisia on 20 prosenttia enemmän, täsmentää tutkimukseen osallistunut professori Serge Wich Amsterdamin yliopistosta. Kaksi kommasosaa kädellislajeista elää Brasiliassa, Indonesiassa, Madagaskarissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Siksi suojeluponnistukset kannattaa tutkijoiden mukaan kohdistaa ensimmäisenä niihin. Jos mitään ei tehdä, näemme kädellisten joukkosukupuuttoja 25-50 vuoden kuluessa, tutkijat laskevat. Tutkimuksen julkaisi Science Advances. #tiede #eläintiede #sukupuutot #luonto kuva:Kimmo Taskinen HS

Menopaussi kannattaa miekkavalasmummolle. Tiettävästi vain kolme eläinlajia käy läpi vaihdevuodet. Miekkavalailla syy alkaa selvitä: ikääntyvän naaraan poikaset selviävät heikommin kuin sen lapsenlapset. Lähes kaikki eläinlajit pysyvät lisääntymiskykyisinä elämänsä loppuun saakka, mutta ihminen, miekkavalas ja delfiineihin lukeutuva lyhyteväpallopää ovat poikkeuksia säännöistä. Meidän naaraamme porskuttavat vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun oma panos lajin jatkumiseen on annettu. Miekkavalailla tehty seurantatutkimus tarjoaa tälle luonnonoikulle selitykseksi sitä, etteivät vanhenevat naaraat lisääntyessään pärjäisi kilpailussa omia tyttäriään vastaan. Jopa 90-vuotiaiksi elävät miekkavalaat saavuttavat sukukypsyyden 15 vuoden tienoilla ja vaihdevuodet 30-40 vuoden iässä. Miekkavalaille on tyypillistä, että naaraat huolehtivat paitsi omista myös tyttäriensä poikasista. Tällaista käytöstä havaitaan aiemmin mainittujen lajien lisäksi esimerkiksi nuorilla norsuilla ja makakeilla. Yli 40 vuoden ajalta kerätty seuranta-aineisto Tyynellä merellä elävistä miekkavalaista osoittaa, että vaihdevuodet voivat olla valasmummoille parempi kohtalo kuin iltatähtien synnyttäminen. Iäkkäiden emojen poikasilla oli näet 70 prosenttia huonommat mahdollisuudet selvitä kuin niiden tytärten samaan aikaan synnyttämillä poikasilla. Toisin sanoen miekkavalailla on paremmat mahdollisuudet passittaa geenejään eteenpäin seuraaville sukupolville, jos ne vanhemmiten keskittyvät mummon rooliin synnyttämisen sijaan. Tutkimus antaa lisävahvistusta jo vanhastaan suositulle menopaussin selitykselle, isoäiti hypoteesille. Sen mukaan tiettyjen lajien poikaset selviävät aikuisiksi varmemmin, jos niiden emot saavat hoitoapua omilta emoiltaan. Tutkimuksen julkaisi Current Biology. #tiede #eläintiede #miekkavalas #eläimet #vaihdevuodet kuva: NOAA

Melu peittää tintin hätäkutsut. Tiimikaverit eivät kuule petovaroitusta liikenteen kumussa. Ihmisen aiheuttama meteli häiritsee eläimiä, jotka viestivät erilaisilla äänimerkeillä ympäristön tapahtumia toisilleen. Yhdysvaltalaisbiologit ovat nyt osoittaneet, että esimerkiksi tiaisten keskinäiset varoitushuudot haihtuvat herkästi taivaan tuuliin liikenteen melussa. Tutkijat Megan Gall ja Jacob Damsky Vassar Collegesta testasivat asiaa äänitteiden ja kaiuttimien avulla. Kaksikko viritti kaiuttimet lintujen ruokintapaikalle, ripotteli tarjolle siemmeniä ja odotti, että ruokailemaan pyrähti amerikan hömötiaisia ja puistotiaisia. Nämä linnut käyttävät kahdenlaisia ääniä varoittaessaan tovereitaan vihollisista, kuten pöllöistä ja muista petolinnuista. Toinen äänistä kehottaa lähtemään livohkaan välittömästi. Toinen tiedottaa, että lähistöllä liikkuu peto ja nyt pitää kokoontua yhteen hätistämään sitä pois joukkovoimalla. Kun tiaiset ruokailivat , tutkijat soittivat niille kaiuttimista tätä kaikki koolle -hätäkutsua - lintujen omalla kielellä chick-a-dee - liikenteen kohinaa tai molempia yhdessä. Kävi ilmi, että liikenne sinänsä ei pelota pikkuisia siivekkäitä. Kun kaiuttimista kuului pelkkää liikenteen ääntä, tintit jatkoivat ruokailuaan muina lintuina. Sen sijaan melu esti niitä kuulemasta varoituksia. Kun koollekutsu kaikui yhtä aikaa liikenteen kumun kanssa, kaiuttimia kohti pyrähti viisi kertaa vähemmän tinttejä kuin silloin, kun petohälytys soi yksin. Tulos vihjaa, etteivät linnut pysty melun seasta kuulemaan tärkeää viestiä ja jäävät siksi helpommin petojen armoille. Tutkimuksen julkaisi The Condor: Ornithological Applications. #tiede #eläintiede #linnut #luonto

Simpanssit eivät ole niin avuliaita kuin on luultu. Kokeissa ne toimivat toisten hyväksi vain, jos hyötyivät itse. Aiemmat havainnot simpanssien epäitsekkyydestä saattoivat olla vahinkoja, esittää brittiläis-saksalainen tutkijaryhmä. Kädellistutkijat ovat raportoineet apinoiden auttavan toisiaan eri tavoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne eivät piittaakaan lajitovereidensa hyvinvoinnista tuon taivaallista. Tyly totuus paljastui, kun Claudio Tennie Birminghamin yliopistosta kollegoineen ryhtyi selvittämään, miten syvää ja säännönmukaista simpanssien oletettu epäitsekkyys oikein on. He testasivat asiaa 13 Ugandan Ngamba-saarella asuvan simpanssin avulla. Simpansseille annettiin mahdollisuus irrottaa avaustappi laatikosta, joka sisälsi pähkinöitä. Kuuden eläimen kohdalla salvan irroittaminen aiheutti sen, että tutulle simpanssille ropisi pähkinöitä, itse ne eivät saaneet mitään. Seitsemälle muulle tapin irroittaminen tarkoitti sitä, että naapuritkin jäivät herkuitta. Vaikka kaikki simpanssit näkivät, että niiden tekemä valinta joko auttoi tai haittasi muita, niiden käyttäytyminen ei muuttunut suuntaan tai toiseen. Jatkokokeessa tapin irroittaminen vaikutti simpanssin omaan herkkuannokseen. Nyt käyttäytyminen muuttui: Simpanssi avasi salvan, jos siitä seurasi sille vatsantäytettä, muuten se jätti tapin paikoilleen. Tutkijoiden mukaan aiempi näyttö apinoiden toisten hyväksi toimimisesta on saattanut olla pelkkää illuusiota. Avuliaisuus on voinut olla oman edun tavoittelun sivutuote, eli juontua huonosta koeasetelmasta. Apinat eivät olleet sen enempää altruistisia kuin pahanilkisiäkään. Ne olivat välinpitämättömiä. Tutkijoiden mukaan tämä vihjaa, että epäitsekkyys kehittyi myöhään evoluutiossa eli vasta sen jälkeen, kun eriydyimne simpansseista. Tutkimuksen julkaisi Nature Communications. #tiede #eläintiede #moraali #luonto

Gepardien lukumäärä kutistunut seitsemään tuhanteen. Maanviljely supistaa niiden elinalueita. Eläintutkijoiden tuore raportti arvioi, että maapallolla elää vapaana vain noin 7 100 gepardia. Gepardit ovat vaikeuksissa, koska ne liikkuvat suojeltujen alueiden ulkopuolella. Eläin on jatkuvassa hankauksessa maanomistajien kanssa. Raportti vaatii, että maailman nopein maaeläin luokiteltaisiin heti hyvin uhanalaiseksi eläimeksi. Näin gepardi pääsisi niin sanotulle punaiselle listalle, jota pitää yllä kansainvälinen luonnonsuojeluliitto Iunc. Raportin gepardin tilasta julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian lehti Pnas. Kuva: Marko Lempinen #tiede #gepardi #eläintiede #luonto #eläimet

Möö! Kännykkäteollisuus uhkaa tätä syvänmeren mustekalaa!
#Repost @tiede_lehti
・・・
Kännykkäteollisuus uhkaa syvänmeren mustekalaa. Munien alustat tarvitaan matkapuhelinten ja tietokoneiden raaka-aineiksi. Neljän kilometrin syvyydestä löydetty maidonvalkea mustekalalaji joutui heti uhan alle. Se munii munansa mangaanimöykyille, joita halutaan kauhoa matkapuhelin- ja tietokoneteollisuuden käyttöön. Viime keväänä yhdysvaltalaiset merentutkijat raportoivat bonganneensa Havaijin liepeiltä erikoisen mustekalalajin. Pigmentitön kahdeksanlonkeroinen otus mönki pitkin pohjaa neljä kilometriä meren pinnan alapuolella. Se sai lempinimen Casper lastenelokuvien kummituksen mukaan. Mustekala laskee munansa kuolleille pesusienille, jotka törröttävät syvänmeren pohjalle saostuneista perunamaisista kokkareista, noduleista. Nämä klöntit sisältävät juuri niitä metalleja, joita kaivannaisteollisuus havittelee. - Oletettavasti mustekalanaaras hautoo muniaan jopa vuosikausia, sanoo tutkija Autun Purset Alfred Wegener -instituutista. Pursetin ja kollegoiden kartoitus varmisti, että mustekaloja elää runsaasti juuri kännyköihin tarvittavien mangaaniesiintymien lähellä. Tutkimuksen julkaisi Current Biology. #merentutkimus #eläintiede #mustekala #tiede #meret

Kännykkäteollisuus uhkaa syvänmeren mustekalaa. Munien alustat tarvitaan matkapuhelinten ja tietokoneiden raaka-aineiksi. Neljän kilometrin syvyydestä löydetty maidonvalkea mustekalalaji joutui heti uhan alle. Se munii munansa mangaanimöykyille, joita halutaan kauhoa matkapuhelin- ja tietokoneteollisuuden käyttöön. Viime keväänä yhdysvaltalaiset merentutkijat raportoivat bonganneensa Havaijin liepeiltä erikoisen mustekalalajin. Pigmentitön kahdeksanlonkeroinen otus mönki pitkin pohjaa neljä kilometriä meren pinnan alapuolella. Se sai lempinimen Casper lastenelokuvien kummituksen mukaan. Mustekala laskee munansa kuolleille pesusienille, jotka törröttävät syvänmeren pohjalle saostuneista perunamaisista kokkareista, noduleista. Nämä klöntit sisältävät juuri niitä metalleja, joita kaivannaisteollisuus havittelee. - Oletettavasti mustekalanaaras hautoo muniaan jopa vuosikausia, sanoo tutkija Autun Purset Alfred Wegener -instituutista. Pursetin ja kollegoiden kartoitus varmisti, että mustekaloja elää runsaasti juuri kännyköihin tarvittavien mangaaniesiintymien lähellä. Tutkimuksen julkaisi Current Biology. #merentutkimus #eläintiede #mustekala #tiede #meret #luonto

Most Popular Instagram Hashtags